Ruotsiksi: Kometjakten, 1946 /
Mumintrollet på kometjakt, 1956 /
Kometen kommer, 1968
Englanniksi: Comet in Moominland, 1951
Suomeksi: Muumipeikko ja pyrstötähti, 1955
Toinen Muumi-kirja, Muumipeikko ja pyrstötähti (ruotsinkielinen nimi Kometjakten / Mumintrollet på kometjakt / Kometen kommer) julkaistiin vuonna 1946. Muumipeikko ja pyrstötähdestä puhutaan usein ensimmäisenä Muumi-kirjana, sillä se esittelee monet päähahmot kuten Nuuskamuikkusen ja Niiskuneidin, ja tapahtumat sijoittuvat Muumilaaksoon. Myös Niisku ja Piisamirotta esitellään tässä kirjassa.
Heti kun ensimmäinen Muumi-kirja, Muumit ja suuri tuhotulva, oli julkaistu, Tove Jansson alkoi työstämään toista Muumi-tarinaansa. Muumi-kirjojen kirjoittaminen ja kuvittaminen olivat Tovelle mahdollisuus päästä ilmaisemaan itseään uudella tavalla. Kuten ensmmäinen kirja, myös Muumipeikko ja pyrstötähti on kirjoitettu osittain sodan aikana, jolloin elämä oli varsin odottamatonta.
Muumipeikko ja pyrstötähti, on tarina isoista katastrofeista. Sota, joka oli läsnä ihmisten elämässä kirjaa kirjoitettaessa, näkyy tarinassa uhkaavana ja pelottavana katastrofina. Kaiken tuhoavaa pyrstötähteä on verrattu atomipommiin joka oli myös ajankohtainen kirjan työstön aikaan.
Katastrofit, pakolaisuus ja seikkailut luonnonvoimia vastaan ovat kaikki hyvin erikoisia aiheita lastenkirjalle. Mahdollisuus elää ja selvitä ovat tärkeitä teemoja kirjassa ja kuten Muumit ja suuri tuhotulva, myös Janssonin toinen Muumi-tarina kuvaa perhesuhteita ja avoimuutta vieraita kohtaan.
Kometjakten julkaistiin Suomessa ruotsiksi vuonna 1946 ja siitä kirjoitettiin muutamia positiivisia arvosteluja. Kometjakten ilmestyi Ruotsissa 1947 ja se suomennettiin vasta vuonna 1955.
Tovella oli tapana muokata tekstejä ja kuvituksia kirjojen eri painoksiin ja käännöksiin ja Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjasta on olemassa kolme eri versiota. Alkuperäisessä kirjassa osa kuvista on akvarellimaalauksia jotka seuraavassa versiossa on korvattu tussipiirrustuksilla. Viimeisessä versiossa vuodelta 1968 kirjaan on tehty muutamia merkittäviä muutoksia: luontokuvaukset mukailevat Suomen luontoa enemmän kuin edeltäjänsä, Muumipappa haluaa palmuviiniä maidon sijaan ja Nipsu pelastaa kissan silkkiapinan sijaan.
Eri kirjoja ja painoksia lukemalla on helppo havaita myös muumien piirrostyylin muuttuminen. Alkuun muumit ovat selkeästi olleet esimerkiksi suipponenäisempiä kuin samat hahmot myöhemmissä kirjoissa tai uusissa painoksissa. Täältä näet kuvia muumien evoluutiosta.
Lue myös:
Ensimmäinen Muumi-kirja: Muumit ja suuri tuhotulva, 1945