Tove Jansson sai inspiraatiota Muumeihin eri tilanteista koko elämänsä ajan. Yksi tarina siitä, miten Muumipeikko alun perin syntyi, juontaa juurensa Toven lapsuuteen…
Eräänä kesäpäivänä hän keskusteli kirjallisuusfilosofiasta veljensä Per Olov Janssonin kanssa ulkohuussin seinälle kirjoitellen heidän kesämökillään saaristossa. Tove siteerasi Immanuel Kantia, jota Per Olov heti vähätteli. Kostoksi veljelleen Tove piirsi ulkohuussin seinään rumimman kuvittelemansa otuksen. Tuo sattumalta syntynyt piirros on ensimmäinen välähdys muumimaisesta hahmosta, vaikka Tove kutsuikin sitä Snorkiksi.
Myöhemmin Muumipeikko-nimen keksi Toven eno, jonka luona hän asui opiskellessaan Tukholmassa 1930-luvulla. Eno Einar Hammarsten oli lääkäri ja varoitti Tovea syömästä yöllä. Hän yritti pitää Toven loitolla ruoan varastamisesta pelottelemalla häntä kaapissa asuvilla muu-uu-mipeikoilla. Hän sanoi, että ne painoivat kylmän nenänsä jalkaa vasten ja puhalsivat kylmää ilmaa niskaan. Hän kertoi myös, että nämä otukset asuivat kaakeliuunin takana.
Muumipeikko oli Einar-enon ja Toven yhteinen vitsi; pelottavia kansanperinteen olentoja, jotka ilmoittautuvat epämiellyttävillä huokauksilla. Päiväkirjoissaan Tove käytti nimeä Muumipeikko kuvaamaan asioita, jotka tuntuivat kauheilta tai aavemaisilta.
Muumipeikko oli 1930-luvun ensimmäisissä muumipiirroksissa ajoittain musta, ja peikon ulkonäkö oli hyvin erilainen kuin myöhemmissä piirroksissa, jotka maailma nykyään tuntee muumeina: alkuaikoina peikon kuono oli pitkä ja ohut, eikä peikolla aina ollut häntää tai korvia.
Tove Jansson on sanonut, että jos hänen todella pitäisi valita taiteessaan muumien inspiraation lähde, se olisi ruotsalaisen taiteilijan John Bauerin isonenäiset peikot.
Uusi vaihe muumien historiassa alkoi, kun Tove alkoi työskennellä Garm-lehden kuvittajana vuonna 1940. Varhaisissa Garm-kuvituksissaan Tove piirsi toistuvasti kaksi erilaista hahmoa: toinen oli pyöreä, isokorvainen ja muistutti hieman Muumipeikkoa, ja toinen oli laiha, usein vihaisen näköinen ja pienikorvainen.
Jälkimmäinen hahmo muuttui vähitellen pyöreämmäksi ja alkoi myös muistuttaa Muumipeikkoa. Hänen ensimmäinen julkaistu muumihahmonsa nähtiin Garmissa vuonna 1943. Tunnistatko sinä Muumipeikon?
Tässä vaiheessa Muumihahmo oli jo saanut Einar-enon vuosia aiemmin keksimän nimen, ja ensimmäinen Muumi-tarina, Muumit ja suuri tuhotulva, julkaistiin vuonna 1945. Loppu on historiaa.