Muumien musiikki – Muumilaakson taika muuntuu säveliksi

Säveltäjä ja perkussionisti Samuli Kosminen on säveltänyt musiikin kiitettyyn Muumilaakso-animaatiosarjaan yhdessä kollegoidensa Pekka Kuusiston ja Jarmo Saaren kanssa. Kosminen kertoo, että he pyrkivät saamaan musiikkiin kotikutoisuuden tuntua.

”Johtavana ajatuksena oli, että musiikki kuulostaisi siltä kuin se olisi soitettu Muumipapan maailmanmatkoiltaan tuomilla soittimilla ja kaikenlaisilla kellarin ja vintin löydöillä.”

Säveltäjä ja basisti Lauri Porra luo parhaillaan musiikkia Muumien tavaramerkille. Hän kuvailee matkaansa kohti Muumien äänimaailmaa eräänlaiseksi salapoliisityöksi.

”Tove Jansson oli taiteilija, joka loi kokonaisen maailmankaikkeuden. Musiikin tarkoitus on tukea tätä maailmaa. Meillä on valtavasti tietoa, kuvituksia, tekstejä ja ajatuksia, joiden pohjalta yritämme tehdä jotakin sellaista, mikä sopii Tove Janssonin luomaan maailmaan ja tekee sille kunniaa. On tärkeää keskittyä Tove Janssonin näkemykseen ja tehdä musiikkia sen mukaisesti, häiritsemättä hänen luomansa maailman kirkkainta ydintä.”

Lauri Porran säveltämää Muumi-musiikkia kuultiin konsertissa ”Seasons in Moominvalley” (’Vuodenajat Muumilaaksossa’), joka sai ensi-iltansa Tove-festivaaleilla Helsingissä 2021. Katso konsertin esittely täältä:

Muumimaailman ääniä oudoilla instrumenteilla

Mielenkiintoista kyllä sekä Kosminen että Porra tuntevat vetoa outoihin soittimiin. Kuten Kosminen kuvailee: mitä oudompaa, sen parempaa.

”Kun sävellys on valmis, ryhdymme miettimään, miten toteuttaisimme sen. Yleensä aloitamme kokeilemalla outoja juttuja, oudompia kuin mitä lopulliseen versioon päätyy. Mutta lähdemme liikkeelle äärilaidan kautta.”

Videolta näet, kuinka oudoksi asiat voivatkaan mennä:

Jostakin syystä sekä Kosminen että Porra käyttävät usein lampaan osia äänityksissään. Tove-festivaaleilla Helsingissä molemmat toivat lavalle omat suosikkinsa lampaan osista tehdyistä instrumenteista, mistä seurasikin varsin villiä meininkiä. Voit katsoa koko keskustelun, outoine soittimineen, artikkelin lopusta löytyvältä videolta.

Laulurunoilija Tove Jansson

Suomenruotsalaisella laulajalla ja näyttelijällä Emma Klingenbergillä on erityinen suhde Tove Janssonin luoman maailman musiikkiin: hän on ensimmäinen, joka on koonnut ja tutkinut Tove Janssonin kirjoittamia laulutekstejä. Tove Janssonin ihailijoista osa ehkä tietääkin, että Jansson teki kappaleita Muumi-näytelmiin yhdessä Erna Tauron kanssa, ja ”Syyslaulu” (alkuperäiseltä nimeltään ”Höstvisa”) on monelle tuttu, mutta Tove Janssonin kirjoittamien laulutekstien runsaus oli tutkijallekin yllätys.

Emma Klingenbergillä oli peräti kahden vuoden ajan pääsy Tove Janssonin suojeltuun ateljeekotiin, jossa hän kävi läpi kansioita, papereita ja laatikoita täynnä musiikkiin liittyvää materiaalia. Hänen löytönsä olivat ällistyttäviä!

”Se oli valtavan inspiroivaa, tuntui kuin elämä olisi antanut minulle lahjan. Mietin myös, että [Tove Janssonin elämäkerturi] Boel Westin oli varmaankin löytänyt sanoitukset jo aiemmin ja kirjoittanut niistä – voisiko todella olla mahdollista, että kukaan ei ollut tehnyt tätä ennen minua? Huomasin, että näin tosiaan oli, joten ryhdyin työhön”, Emma Klingenberg kertoo.

Klingenberg jakaa Tove Janssonin laulutekstit neljään kategoriaan. Ensimmäisessä ryhmässä, Muumi-lauluissa, lähes jokaisella Muumilaakson hahmolla on oma kappaleensa. Sitten on yksityisiä sanoituksia, kuten kokoelma ”Visor till min dam” (’Lauluja naiselleni’), jotka ovat enimmäkseen Vivica Bandlerille mutta myös Atos Wirtaselle omistettuja rakkauslauluja. Näiden lisäksi Tove Jansson kirjoitti laulutekstejä myös ystävilleen sekä näytelmiä varten.

Alla olevalla videolla Emma Klingenberg esittää kappaleen ”Snusmumrikens vårvisa” (’Nuuskamuikkusen kevätlaulu’):

Read more about Emma Klingenberg’s findings on tovejansson.com.

Ei ”hautajaismusiikkia” Muumilaaksoon

Sekä Porra että Kosminen kokivat ajoittain paineita luodessaan Tove Janssonin ikonisiin Muumi-tarinoihin liittyvää musiikkia.

”Henkilökohtaisesti pelkäsin aluksi, etten kunnioittaisi Toven työtä riittävästi, kunnes tajusin, että oma tulkintani hänen työstään ei vastannut sitä, mitä sarjaa varten haettiin”, Samuli Kosminen kertoo. Ohjaaja ja tuottajat pitivät Kosmisen ensin säveltämää musiikkia ”liian synkkänä ja melankolisena”.

”Ensimmäisissä tapaamisissamme sarjan brittiläinen ohjaaja kysyi, mitä ihmettä olimme tekemässä, kyseessä on parhaaseen katseluaikaan tähtäävä sarja ja musiikkinne kuulostaa aivan hautajaismusiikilta – Muumilaakson musiikki ei voi olla tällaista. Yritimme sanoa, että hän ei vain ymmärtänyt pohjoismaista melankoliaa, että juuri tällaista musiikin kuuluisikin olla. Tarvitsimme pienen muistutuksen iloisemmasta otteesta. Osa varhaisista ideoista on edelleen mukana, vähemmän melankolisina vain. Ja me kun teimme mielestämme todella iloista musiikkia!”

 ”Pelko kuuluu luomiseen. Jos ei pelkää, ei ole yrittänyt tarpeeksi.”

Lauri Porralle pelko on tuttua. ”Kokeneina säveltäjinä voimme mielestäni todeta, että musiikkia tehdessä pelko on aina läsnä, mutta siitä pelosta ei ole mitään hyötyä. Teemme aina parhaamme ja jos se ei toimi, teemme jotakin muuta. Tai sanomme, että haluamme tehdä asian juuri näin. Ei siinä sen kummempaa. Pelko kuuluu luomiseen. Jos ei pelkää, ei ole yrittänyt tarpeeksi.”

Uuden Muumi-pelin soundtrack

Snufkin: Melody of Moominvalley on vuonna 2024 julkaistava peli, jossa Nuuskamuikkunen pyrkii palauttamaan harmonian Muumilaaksoon kapinoiden Puistonvartijan uusia puistoja vastaan.

Pelin soundtrackillä kuullaan musiikkia islantilaiselta rockyhtyeeltä Sigur Rósilta, sovitettuna yhdessä säveltäjä Oda Tilsetin kanssa. Kun Kjartan Sveinsson, bändin säveltäjä, kuuli mahdollisuudesta sisällyttää yhtyeen musiikkia peliin, häntä epäilytti: minkälainen musiikki voisi koskaan kuvailla Muumilaaksoa oikein?

Katso Sveinssonin haastattelu tästä:

Miksi Tove Jansson inspiroi edelleen?

Jokaisella kolmesta muusikosta on oma näkemyksensä siitä, miksi Tove Janssonin taide inspiroi taiteilijoita, lukijoita ja katsojia edelleen, yli kaksikymmentä vuotta hänen kuolemansa jälkeen.

 ”Mielestäni hänen Muumi-tarinansa ovat suosittuja ja vaikuttavia siksi, että vaikka niiden tunnelma on henkilökohtainen, ne ovat yleismaailmallisia ja käsittelevät syvällisiä inhimillisiä kysymyksiä. Niissä on monimuotoisuutta ja haavoittuvuutta. Minulle tärkeää on ollut se, että henkilöhahmot ovat epätäydellisiä ja hyväksyvät toinen toisensa. Ja Tove kuvasi kaikkea tätä hyvin koskettavalla, rohkealla ja omaperäisellä tavalla… Ja pohjoismainen melankolia, joka on ehkä meille itsestäänselvyys, luultavasti koetaan maailmalla hyvällä tavalla oudoksi”, Kosminen sanoo.

Emma Klingenbergiin on tehnyt vaikutuksen se, miten omistautunut Tove Jansson oli työlleen: ”Hän rakasti työntekoa eikä pelännyt käyttää omia kokemuksiaan osana taidettaan”, hän sanoo ja päättää lainaamalla Tove Janssonin omia sanoja tämän kirjeestä Vivica Bandlerille (vapaa käännös):

”Et saa etsiä voimaasi ihmisten parista,
ei se siellä voi olla.
Se on sinussa ja siinä minkä muotoilet.
Tiedän että olet hurjan vahva
ja sinun on saatava se vahvuus eloon
ilman että se latautuu muiden kautta.
Tämä tulee tapahtumaan, etkä koskaan jää yksin.”

Lauri Porra vastaa lainaamalla isoäitinsä isää, Suomen kenties kaikkien aikojen kuuluisinta säveltäjää Jean Sibeliusta:

”En ole koskaan yksin. Minulla on musiikkini.”

Emma Klingenberg, Lauri Porra ja Samuli Kosmisen keskustelivat Tove Janssonin luoman maailman äänistä Tove-festivaaleilla Helsingissä syyskuussa 2021 – lavalla kuultiin myös oudoilla soittimilla improvisoitua musiikkia. Katso keskustelu täältä: