Uusi kirja esittelee Muumilaakson aarteita keräilijän näkökulmasta

Toimittaja Anders Landénilta kesti yli kaksi vuotta tutkia ja kirjoittaa Muumilaakson aarteista Treasures from Moominvalley – A Collector’s Guide to Tove Jansson’s Moomins. Hän on viettänyt paljon aikaa arkistoissa, valokuvannut kaiken löytämänsä, käynyt materiaalia läpi työhuoneessaan ja etsinyt esineitä huutokaupoista. Pelkästään kaikkien eri maiden muumikirjojen eri painosten kansien löytäminen vei ”äärimmäisen monta kuukautta”. Se oli kuitenkin hyvin käytettyä aikaa, sillä eri kansia ei ole aiemmin koottu yhteen paikkaan ja laajemman yleisön saataville.

Kirja on vihdoin valmis, se koostuu yhdeksästä luvusta, on yli 500 sivua pitkä ja sisältää yli 1200 kuvaa. Kirja ilmestyy sekä ruotsiksi että englanniksi 23. toukokuuta, ja se on kultakaivos kaikille muumeista ja kauniista asioista kiinnostuneille.

Kirjoittaja Anders Landén on aiemmin työskennellyt Centre for Business History -keskuksessa ja huutokauppasivusto Barnebysissä sekä pyörittänyt omaa yritystä ja työskennellyt viestintätoimistoissa.

Hänen kiinnostuksensa esineitä kohtaan on aina ollut voimakasta, ja hän on kirjoittanut Clas Ohlson -brändille kirjan Älskade Prylar (”Rakastetut esineet”), joka kertoo kaikista 1900-luvulla tehdyistä vempaimista, sekä työskennellyt Kerstin Wickmanin kirjan AE Design – the Book parissa. Hän on vuorotellut Treasures from Moominvalley -kirjan kirjoittamista vanhan maalaistalon kunnostamisen kanssa, jossa suurin osa kirjasta on kirjoitettu.

Landén on suuri Tove Janssonin muumikirjojen fani, ja hän on lukenut niitä lapsilleen, ja lisäksi hän on maalannut vaimonsa kanssa jättimäisen muumiseinän poikansa huoneeseen. 

Landén kertoo kiinnostuneensa muumituotteista työskennellessään Stadmissionen Second Hand -myymälässä. 

”Silloin löytyi Muumi-tavaraa ja näin ensimmäistä kertaa Leo Tykkyläisen posliinihahmoja ja Fauni-nukkeja 1950-luvulta. Kun myöhemmin työskentelin huutokauppasivusto Barnebysissä, yllätyin siitä, miten paljon kiinnostusta oli joka kerta, kun kirjoitimme muumimukeista. Tarkistin sitten, oliko varhaisista muumiesineistä lisää faktaa, ja kun muumituotteista keräilyesineinä ei ollut kirjaa olemassa, ajattelin että olisi ollut uskomattoman mielenkiintoista kirjoittaa tästä kauniista universumista.

Miksi halusit kirjoittaa tämän kirjan?

”Lähtökohtana oli se, että tiesin, että on niin paljon uskomattoman kauniita asioita, ja olin vaikuttunut Tove Janssonista. Minusta on superjännittävää yrittää löytää lisää faktaa näiden taustoista ja kertoa kaikista ihmisistä, jotka olivat mukana. En silloin tajunnut, miten uskomattoman suuri maailma se onkaan ja miten monet ihmiset ovat olleet mukana 1940-luvun lopulta tähän päivään.”

Täydellinen kokoelma muumikirjojen ensimmäisiä painoksia

Kerro kirjassa olevista asioista, joita ei aiemmin ole niin tunnettu!

”Muumeilla ja Tove Janssonilla on faneja ympäri maailmaa. Luulen kuitenkin, että keräilymarkkinat ovat jossain määrin olleet enemmän paikallisia ilmiöitä. Kirjassani esittelen yli 400 ensipainoksen kannet eri puolilta maailmaa. Kirjoista on uskomattomia versioita.”

”Olen melko varma, että löysimme oikean valmistajan parille markkinoilla olleelle posliinimalleille. Minusta se on hauskaa. NK:ssa myyty keraaminen rahakirstu, joka voidaan pitkälti yhdistää tanskalaiseen Carl Beieriin, ja muunnelmat, joita Moomin Characters valmisti 1980-luvun alussa ja joiden mallit taisi tehdä Hans Kling.

Kirjassa käsitellään myös Leo Tykkyläisen omassa pajassaan ja Arabiassa tekemiä figuureja, joita myytiin Stockmannilla vuosina 1956-1964. Kirjeenvaihdossa on todisteita siitä, että Toven äiti Signe Hammarsten Jansson teki keramiikkamalleja ja että Tove suositteli niitä muille valmistajille. Uskon, että Tykkyläinen teki näiden perusteella ensimmäiset mallinsa (Muumiperhe) ja että myöhemmät mallit olivat hänen itse suunnittelemiaan. Olen myös iloinen siitä, että uskoakseni olemme onnistuneet löytämään kaikki tuotteet, joita myytiin Stockmannilla ja NK:lla 1950-luvulla. Vaikka en olekaan onnistunut löytämään kaikkia tuotteita, niin ainakin ne on esitetty mainoksissa.

Siitä olen luultavasti kaikkein iloisin. Vaikka en löytänyt tarinaa jokaisen tuotteen ympärille, näytämme kirjassa paljon tuotteita. Sellaisia, joiden etsimistä fanit voivat jatkaa. Kirjassa on yli 1200 kuvaa. Ja mielestäni suunnittelijat Bea Hellman ja Edit Koskinen ovat tehneet uskomatonta työtä saadessaan kaikki nämä asiat esille.”

Mikä oli yllättävin asia, jonka löysit tutkimuksen aikana?

”Toven bisnesvainu on yksi niistä asioista! Minulle kerrottiin jo varhain, että Tove inhosi kaupallista puolta eikä ollut kiinnostunut rahasta (”hän oli taiteilija”). Tulkitsin tämän väärin niin, että hän oli huono bisneksissä. Hänen taiteellista koskemattomuuttaan käytettiin peikkojen suojelemiseen, ja hänen ystävällisyytensä ja huolenpitonsa niitä kohtaan on pitkälti vaikuttanut siihen, että hahmoista tuli sellaisia kuin ne ovat nykyään. Hän oli äärimmäisen huolellinen, ja vaikka monet todistavat, ettei hän välittänyt erityisesti rahasta, se ei tarkoita, ettei hän tehnyt kirjanpitoa. En tiedä, oliko se yllättävää, mutta oli myös hämmästyttävää nähdä hänen työmoraalinsa/halunsa/tahtonsa. Hän oli hyvin, hyvin tuottava.”

Mikä oli vaikeinta tässä prosessissa ja miten onnistuit selvittämään sen?

”Mitä tulee varsinaisiin tuotteisiin eikä faktoihin, brasilialaiset kansikuvat kirjoista Muumipeikko ja pyrstötähti (O cometa no pais dos Moomins) ja Vaarallinen juhannus (Loucuras de verão no pais dos Moomins) vuodelta 1974 ovat luultavasti ne, joihin olen käyttänyt eniten aikaa. Näitä kahta ei ollut Moomin Charactersin arkistossa eikä missään Pohjoismaiden kirjastoissa. En osaa portugalia, mutta Googlen käännöstyökalun avulla löysin ne lopulta Rio de Janeiron kansalliskirjastosta.

Kun otin heihin yhteyttä, he kertoivat minulle sataprosenttisten kielisekaannusten värittäminä, että nämä kaksi kirjaa olivat todellakin olemassa, mutta että ne sijaitsivat tilassa, jota parhaillaan uudistetaan, eikä ollut tiedossa päivämäärää, milloin uudistustyöt saataisiin päätökseen. Olimme yhteydessä yli puolitoista vuotta ja kävimme läpi useita erilaisia ​​ongelmia, ennen kuin vihdoin sain kaksi skannattua kuvaa. Siinä vaiheessa olin tyytyväinen.”

Tunnetuin Muumi-tuote on Arabian muumimukit, miten keräilyasiantuntijana näet, että juuri mukeista on tullut niin suosittu tuote?

”Arabia oli ensimmäinen, joka otti Toven taiteen ja yhdistivät sen aikuisille tarkoitettuihin esineisiin. Arabian käyttöesineiden myötä muumeista tuli design-esine. Uskon, että monet sukupolvet ovat kasvaneet tarinoiden parissa ja pitävät siitä, mitä hahmot edustavat. Taide on niin hyvää kuin olla voi. Saat siis tuotteen, jossa on jotain mistä pidät ja joka myös kaunistaa arkeasi. Erittäin hyvin tehty Arabian toimesta. Se on avannut suuremman kiinnostuksen myös aiempiin tuotteisiin.”

Mikä muki on mielestäsi keräilijän näkökulmasta kiinnostavin?

”Kaikki. Ne perustuvat alkuperäiseen taiteeseen ja kaikkien motiivien alkuperästä on mahdollista lukea. Kirjassani koin hieman vaikeaksi rajata mukeja, osittain siksi, että kyseessä on edelleen aktiivinen liiketoiminta ja osittain siksi, että niitä on jo entuudestaan käyty läpi eniten ja monet tuntevat niiden tarinan. Jos olisin työskennellyt sellaisen tuotteen parissa, jota voisi päivittää jatkuvasti, olisi ollut mahdollista tehdä mukeista enemmänkin. On monia tahoja, jotka kertovat mukien historiaa erittäin hyvin digitaalisessa muodossa, mukaan lukien te Moomin Charactersilla.”

Tutustu tarkemmin muumimukeihin täältä! 

Suunnittelija Tove Slotte suunnitteli muumimukeja kolmen vuosikymmenen ajan. Katso lyhytdokumentti Slottesta täällä!

Mikä on henkilökohtainen suosikkisi muumituotteista?

”Kirjassa on yhdeksän lukua, ja olen työstänyt jokaista lukua pitkään. Jokaisen uuden luvun myötä olen tietysti rakastunut moneen asiaan. Siitä lähtien, kun aloin työstää tätä kirjaa, lapseni ovat säännöllisesti antaneet minulle muumimukeja lahjaksi. Heistä on loogista, että rakastan Muumeja ja he haluavat tehdä minut onnelliseksi. Mukeista on tietysti tullut suosikkeja.

Mutta kyllä, tietysti on joitakin asioita, joita minun oli pakko hankkia matkan varrella: muun muassa Taikurin hattu -kirjan espanjankielinen painos, saksankielinen painos (jonka muumien rakastaja Magnus Palm sai myöhemmin kiitokseksi avusta työn tekemisessä), belgialainen sarjakuva, tanskalainen värityskirja. Osa Berit Ternellin ja Leo Tykkyläisen keraamisista hahmoista, herätyskello Japanista. Kauan ennen projektin alkua sain myös Muumioopperan julisteen vuodelta 1974. Se on äärimmäisen kaunis.”

”Haluaisin mielelläni ensimmäisen julisteen, joka tehtiin teatteria varten vuodelta 1949. Muuten suosikkejani ovat kaikki Toven kirjeenvaihto. Hän oli uskomaton, ja hän teki minuun suuren vaikutuksen sekä ihmisenä että taiteilijana. Toven ateljeessa on versio Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjasta, jossa on omistuskirjoitus hänen äidilleen, Signe Hammarsten Janssonille. Se pitäisi kehystää ja asettaa museoon kaikkien nähtäväksi.”

Lue lisää muumikeräilijä Magnus Palmista ja hänen kokoelmastaan, jonka hän päätti myydä huutokaupassa.

Mikä on arvokkain muumiesine, jonka löysit kirjaa työstäessäsi?

”Työskentely Toven originaalien, sekä taiteellisen että kirjallisen, kanssa on tietysti arvokkainta. Kulttuurinen arvo on uskomaton. Olen ollut paljon tekemisissä Johannes Kuuskosken kanssa Atelier Faunin omistavasta perheestä. Hän puhui avoimesti perheensä suhteesta nukkeihin, joita he loivat 1950-luvun puolivälistä 1970-luvun alkuun. Se on arvokas tarina, joka vangitsee ajan.”

Kirjassa on paljon hienoja aikamerkkejä, kuten mainintoja Suomen entisestä presidentistä Urho Kekkosesta ja Rolling Stonesista… Miten onnistuit asettamaan Toven historialliseen kontekstiin?

”Kirjassa kirjoitan, että sarjakuva saa ensi-iltansa Svenska Dagbladetissa suunnilleen samaan aikaan, kun Elvis esiintyy televisiossa ensimmäistä kertaa (1955). Muumit olivat olemassa ennen Elvistä. Sitä on hauska miettiä. Myös se, että kolmanneksessa Ruotsin kodeista ei ollut kylpyhuonetta kymmenen vuotta myöhemmin (kun Muumit olivat olleet olemassa 20 vuotta).

Mutta aika on mielenkiintoinen monesta näkökulmasta. Muumit tuntuvat ajankohtaisilta ja niiden haasteet ovat yhtä lailla haasteita nykyäänkin. Vaikka Muumilaaksossa ei ehkä ollutkaan juoksevaa vettä, tai teillä ei ollut internetiä tai ette käyneet charter-lomilla. Tämä on osoitus Toven suuruudesta taiteilijana, kirjailijana ja yleismaailmallisen inhimillisen käyttäytymisen tulkitsijana. Hän vangitsi ihmisyyden ytimen, ja se on totta tänään, eilen ja todennäköisesti myös huomenna.

Jos katsoo eri puolilla maailmaa tehtyjä kirjankansia, joissa kustantajat tulkitsevat Tove Janssonia, se on hyvin viihdyttävää. On ymmärrettävää, että Tove oli tyytymätön. Mutta samaan aikaan moninaisuutta on jännittävää tutkia nykypäivänä.”

”Muumien suosio ja niiden adapaatiot ovat myös kehittyneet ajan myötä. Ensin ne esiintyivät kirjoissa ja radiossa, sitten televisiossa ja elokuvissa. Nykyään myös videopeleinä ja internetissä. Se kiinnostaa myös tuotteiden suunnittelussa ja luomisessa. Pitkään muumituotteita tehtiin vain lapsille. Ja maailma näytti erilaiselta. Tutkimusten mukaan 1930- ja 1940-luvuilla syntyneillä ihmisillä oli keskimäärin kolme lelua, ja määrä on vähitellen kasvanut.

Tässäkin tuotteet seuraavat teknologian kehitystä. Alussa tuotteet tehtiin kankaasta, posliinista ja metallista, myöhemmin paperista uusilla painomenetelmillä ja muovista. Ne valmistettiin paikallisesti, ja kun tuotanto siirtyi kaukaisiin maihin, Tovella ei ollut enää samaa määräysvaltaa. Samoin on viihdyttävää laittaa keraamiset hahmot rintaneulojen ja Fauni-nukkejen rinnalle. Niillä kaikilla on oma persoonallisuutensa.”

Kirjan työstämisen aikana Landén on ollut tiiviissä yhteydessä Moomin Charactersin arkistovastaava Maria Andersinin kanssa. Hän korostaa, että esineet ovat vain esineitä, kunnes niiden historia selviää.

”Kun tuntee esineiden historian, ne voidaan sijoittaa kontekstiin ja niille voidaan antaa arvo, historiallisesti ja kulttuurisesti. Työn aikana olemme jäljittäneet monia esineitä, kuten ensimmäisiä rintaneuloja, jotka olemme pystyneet ajoittamaan ja tunnistamaan niiden tekijät. Olemme jakaneet uusia löytöjä ja antaneet vinkkejä ”käännettävistä kivistä”. Treasures from Moominvalley toimii lähteenä ja käsikirjana – meillä on työkalu, jossa kaikki on koottu yksiin kansiin. Se helpottaa tutkimusta, näyttelyitä ja ennen kaikkea historiamme esittelyä”, Maria Andersin toteaa lopuksi.

Saatavilla 23. toukokuuta 2024

Treasures from Moominvalley – The Collector’s Guide to Tove Jansson’s Moomins ilmestyy 23. toukokuuta ja on saatavilla Helsingin Esplanadin Moomin Shopista ja nettikaupasta englanniksi ja ruotsiksi.