Muumimuseon Toven kirjahyllystä -näyttelyssä museovieraat pääsevät tutkimaan, mitä Muumien luoja Tove Jansson itse luki. Näyttelyssä esitellään myös monia muumikirjojen ensimmäisiä painoksia kirjailijan henkilökohtaisilla omistuskirjoituksilla ja muita harvinaisuuksia Janssonin kirjahyllystä.
“Tove Jansson oli utelias lukija, oikea lukutoukka. Hän luki hyvin paljon ja oli kiinnostunut monesta eri aihepiiristä. Hän luki ennakkoluulottomasti, muun muassa paljon kansainvälistä kirjallisuutta eri kulttuureista”, kertoo Muumimuseon Toven kirjahyllystä -näyttelyn kuraattori Riikka Kuittinen.
Toimivatko paronin muistelmat Muumipapan muistelmat -kirjan inspiraationa?
Jansson luki myös kirjoja edellisiltä vuosisadoilta. Kuittinen mainitsee esimerkiksi kirjan Paroni von Münchhausenin seikkailut (Baron von Münchhausens sällsamma resor och äfventyr till vatten och lands), joka hänen mielestään muistuttaa monilta osin Tove Janssonin Muumipapan urotyöt -kirjaa.
“Se on hurja, liioiteltu sankaritarina 1700-luvulta, jossa paroni itse kertoo muistelmiaan. Kirjan tarinat ovat varsin villejä, hän esimerkiksi lentää tykinsuussa kuuhun ja matkustaa Marsiin. Siinä on hyvin samanlaista miehistä kehuskelua kuin Muumipapan urotöissä. Olen asettanut ne näyttelyssä vierekkäin. Siinä voi sitten spekuloida, ovatko paronin seikkailut toimineet inspiraationa Muumipapan kertomuksille. Se on vähän unohdettu satukirja. Toivon, että tämän näyttelyn kautta ihmiset inspiroituisivat lukemaan myös vanhaa lastenkirjallisuutta”, Kuittinen sanoo.
Tove Janssonin perhe läsnä koskettavissa omistuskirjoituksissa
Millaisia jännittäviä, muumifaneille erityisen kiinnostavia yksityiskohtia Muumimuseon Toven kirjahyllystä -näyttely tuo esille?
“Heti ensimmäisenä tulee mieleen omistuspiirrustukset. Ne ovat ainutlaatuisia kuvia, niitä ei ole nähty missään. Ne ovat lahjaksi tarkoitettuja piirroksia, joita ei ole painettu minnekään”, Kuittinen sanoo.
Hän haluaa erityisesti nostaa esille ranskankielisen Taikatalvi-kirjan ensipainoksen omistuspiirroksen, jonka Jansson piirsi elämänkumppanilleen Tuulikki Pietilälle.
Piirustuksessa esiintyvät Nuuskamuikkunen sekä Tuutikki, jonka hahmolle Pietilä toimi yhtenä Janssonin inspiraationlähteistä. Kuvan yhteyteen Jansson on liittänyt tervehdyksen rakkaalleen, jota hän kutsuu leikkisästi Muumilaakson hahmon nimellä: “Puoliksi ranskalainen tervehdys Tuutikille”
Koskettava viesti isälle
Kuittinen esittelee myös toisen kirjan, johon Jansson on laatinut omistuskirjoituksen tärkeälle perheenjäsenelleen. Tove Jansson on omistanut Muumit ja suuri tuhotulva –tarinan ensipainoksen isälleen, kuvanveistäjä Viktor Janssonille. Kirjailija on allekirjoittanut omistuksen kutsumanimellään Noppe. Kuittinen näkee omistuskirjoituksen rauhan eleenä isän ja tyttären välillä myrskyisessä suhteessa.
“Se on ihana lahja isälle. Samalta aukeamalta löytyy myös Toven äidin Hamin [Signe Hammarsten-Jansson] suunnittelema exlibris. Näillä kirjan sivuilla Toven perhe on ihanasti läsnä.”
Kuten aina, Muumimuseon ateljeessa on näyttelyyn sopivaa ohjelmaa. Exlibris -työpajassa näyttelyn vieraat voivat tehdä omia exlibriksiä, kirjojen sisäkansiin liimattavia kirjan omistajasta kertovia merkkejä.
Näyttelyn vanhin, 1860-luvulta peräisin oleva kirja lienee Toven äidin
Muumimuseon Toven kirjahyllystä -näyttelyn vanhin kirja on Zacharias Topeliuksen Sånger 1860-luvulta, kun taas tuoreimmat kirjat ovat peräisin 1980-luvulta. Näyttelyssä esitellään myös muutamia satukirjoja 1900-luvun alusta.
“Emme tiedä varmasti, mutta epäilemme, että Sånger on Toven äidin Hamin vanha kirja. Kirjojen mukana ei tullut taustatietoa”, Kuittinen selventää.
“Tämä näyttely kertoo myös siitä, miten painotekniikka ja kuvitustaide on kehittynyt”, hän huomauttaa.
Topeliuksen kirjan kansi on hyvin pelkistetty, eikä siinä ole kuvitusta. Tummanpunaisen kannen somistukseksi on riittänyt kirjan nimi klassisin kultaisin kirjaimin painettuna.
“Se on tyyliltään hyvin erilainen kuin esimerkiksi 1970-luvun kuvitetut kannet, jotka ovat täynnä värejä ja kuvia. Kontrasti näyttelyn uusimpiin, valtavan villeihin kansiin on huikea. Tove on itse ollut mukana siinä murroksessa ja kehityksessä”, Kuittinen toteaa.
Janssonia kiinnosti myös kollegoiden työt
Kokoelmasta piirtyy esiin kuvitustaiteen vuosisata. Painotekniikoiden kehitys tarjosi kuvitustaiteilijoille uusia ilmaisukeinoja, ja Tove Jansson oli alan luova pioneeri. Kuittisen mukaan kirjakokoelmasta huomaa, että Tove Jansson oli hyvin kiinnostunut oman alansa kehityksestä.
“Hän luki paljon alansa kirjallisuutta, kuten lastenkirjailijoiden ja kuvittajien elämänkertoja – kokoelmasta löytyy esimerkiksi Elsa Beskowin ja John Bauerin elämänkerrat. Hän tutki omaa alaansa.”
Toven kirjahyllystä -näyttely perustuu kahden museon yhteistyöhön. Tove Jansson lahjoitti Tampereen Taidemuseolle kuvituskokoelmansa lisäksi satoja omistamiaan muumikirjoja, mukaan lukien painoksia useilla eri kielillä. Vuonna 1989 Jansson lahjoitti Lastenkirjainstituutille 410 kotikirjastonsa lastenkirjaa, kirjallisuuden ja kuvituksen tutkimusteosta, sekä Janssonin elämänkumppanin, taiteilija Tuulikki Pietilän seikkailukirjat.
Muumimuseo on toteuttanut näyttelyn yhteistyössä Lastenkirjainstituutin kanssa. Lastenkirjainstituutti on valtakunnallinen lasten- ja nuortenkirjallisuuden asiantuntijalaitos, joka on toiminut Tampereella vuodesta 1978 lähtien. Lastenkirjainstituutti ylläpitää Suomen ainoaa lasten- ja nuortenkirjallisuuden erikoiskirjastoa.
“Muumimuseo on kirjoihin pohjautuva museo. Toivon, että lukutoukat löytävät tiensä tänne; tämä on oikea kirjafanien näyttely”, Riikka Kuittinen summaa.
Täällä voit lukea muista ajankohtaisista näyttelyistä.