Ruotsiksi: Muminpappas bravader, 1950 /
Muminpappas memoarer, 1968
Suomeksi: Muumipapan urotyöt, 1963
Englanniksi: The Exploits of Moominpappa, 1969 /
Moominpappa’s Memoirs, 1994
Muumipapan urotyöt -kirjassa (alkuperäinen ruotsinkielinen nimi: Muminpappas bravader) nimensä mukaisesti kuullaan Muumipapan elämästä. Muistelmat alkavat Muumipapan löytyessä Hemulin löytölastenkodin portailta ja päättyvät Muumimamman ja Muumipapan ensikohtaamiseen myrskyisenä syysyönä.
Kirjassa Muumipappa kertoo nuoruudestaan Muumipeikolle, Nipsulle ja Nuuskamuikkuselle. Tässä Tove Janssonin neljännessä Muumi-kirjassa tutustutaan Muumipapan ystäviin; Nuuskamuikkusen isään Juksuun, Nipsun isään Hosuliin sekä Hosulin setään Fredriksoniin. Kirjassa esitellään ensi kertaa myös Mymmeli vanhempi, Mymmeli nuorempi sekä juhannusyönä syntynyt Pikku Myy. Lisäksi myös Drontti Edvard sekä Tahmatassut esiintyvät ensimmäisen kerran Muumipapan urotöissä.
Muumipapan lukiessa muistelmiaan Muumipeikolle, Nipsulle sekä Nuuskamuikkuselle, heille paljastuu kuinka heidän jokaisen vanhemmat kohtasivat. Kirjassa kerrotaan Muumipapan ja hänen ystäviensä villistä nuoruudesta ja aivan kirjan lopussa Muumipapan vanhat ystävät tulevat vierailemaan Muumitaloon ja tapaavat lapsensa pitkän ajan jälkeen.
Muumipapan muistelmat on kirjoitettu elämänkertoja ja fantasiatarinoita yhdistävässä ja jopa parodioivassa sävyssä. Muumipapan urotyöt -kirjan yksi tärkeimmistä teemoista on vapaus, aivan kuten muidenkin Muumi-kirjojen. Muumipapan omaelämänkerrallisista muistelmista käy ilmi hänen kaipuunsa vapauteen ja samalla tarina on ennen kaikkea kertomus Muumipapasta itsestään. Kirja on myös tarina kolmesta miehestä ja isästä ja heidän seikkailuistaan.
Edellinen Muumi-kirja Taikurin hattu ilmestyi vuonna 1948 ja jo vuonna 1949 Tove tarjosi seuraavan Muumi-kirjansa käsikirjoitusta kustantamolle. Kun kirja vuonna 1950 päätettiin julkaista, käytiin kiistaa kirjan nimestä. Tove halusi kirjansa nimeksi Muminpappas memoarer, mutta kirja julkaistiin nimellä Muminpappas bravader, bravader-sanan ollessa kustantajan mielestä lapsille helpompi ymmärtää kuin memoarer.
Teoksesta on julkaistu kolme eri versiota vuosina 1950, 1956 ja 1968. Uusin versio alkaa prologilla, kertoen varsinaisen tarinan tapahtumia edeltävästä ajasta. Tämä puuttuu vanhemmista laitoksista.
Vuonna 1968 ilmestynyt versio sai Toven alunperin haluaman nimen, Muminpappas memoarer. Vuonna 1963 ilmestynyt suomennos Muumipapan urotyöt on käännetty teoksesta Muminpappans bravader. Myös kaikki myöhemmätkin suomenkieliset painokset perustavat varhaisempaan laitokseen.
Söderström & Co kustansi kaksi ensimmäistä Muumi-kirjaa, mutta Taikurin hatusta lähtien kustantaja oli Schildts.
Lue myös:
Ensimmäinen muumikirja: Muumit ja suuri tuhotulva, 1945
Toinen muumikirja: Muumipeikko ja pyrtsötähti, 1946
Kolmas muumikirja: Taikurin hattu, 1948