Tove Janssonin muumitarinoissa jokainen hahmo, oli sitten minkä lajin otus tahansa, saa olla osa perhettä – Muumitaloon kaikki ovat tervetulleita. Muumiperheen hyväksyvä ilmapiiri antaa hahmoille mahdollisuuden kasvaa, löytää itsensä ja kuulua osaksi yhteisöä omilla ehdoillaan. Vaikka muumikirjat ovat kirjoitettu vuosikymmeniä sitten, niiden suvaitsevaisuuden ja hyväksynnän sanoma on säilynyt yhä ajankohtaisena ja tärkeänä.
Ovi on aina auki
Vuonna 2025 tulee kuluneeksi 80 vuotta ensimmäisen muumitarinan Muumit ja suuri tuhotulva, julkaisusta. Lohduttava ja seikkailullinen tarina kertoo kotiseudultaan siirtymään joutuneesta perheestä ja heidän etsinnöistään löytää koti. Tarina päättyy paikkaan, joka tulee tunnetuksi nimellä Muumilaakso. Laaksossa seisoo korkea sininen talo täynnä elämää – paikka, jonne kaikki ovat tervetulleita, milloin ikinä he saapuvatkin.
Tove Janssonin elämä ja hänen luomansa muumitarinat perustuvat ajattomiin arvoihin, erityisesti suvaitsevaisuuteen ja rakkauteen niin toisia ihmisiä kuin luontoakin kohtaan. Elämän monimuotoisuuden kunnioittaminen, hyväksyminen ja arvostaminen olivat Janssonille itsestäänselvyyksiä, ja hän toi nämä arvot esille vahvasti myös tarinoissaan. Muumilaakson hahmot seikkailevat maailmassa, jossa Muumitalosta muodostuu turvallisuuden, suojan ja yhteenkuuluvuuden symboli.
Vuonna 1914 syntynyt Tove Jansson edusti sukupolvea, jonka aikana Suomi myönsi naisille äänioikeuden – kolmantena maailmassa ja ensimmäisenä Euroopassa. Taiteilijaperheeseen syntynyt Jansson otti rohkeasti kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin – teko, joka aikanaan poikkesi valtavirrasta. Hän eli elämänkumppaninsa, taidegraafikko Tuulikki ”Tooti” Pietilän, kanssa vuodesta 1955 aina elämänsä loppuun saakka, vaikka homoseksuaalisuus oli Suomessa laitonta vuoteen 1971 asti. Toven elämänvalinnat ja muumitarinoiden vapauden ja hyväksynnän sanoma ilmensivät hänen tinkimätöntä näkemystään siitä, että jokaisella on oikeus elää omana itsenään ja jokainen ansaitsee tulla kuulluksi ja arvostetuksi.
Suvaitsevaisuus ei ole vain muiden hyväksymistä
Jo ennen Pietilää Janssonilla oli ollut suhde Vivica Bandleriin, joka innoitti Tovea hahmovalinnoissaan vuonna 1948 ilmestyneessä kirjassa Taikurin hattu. Taikurin hatussa esiintyvät hahmot Tiuhti ja Viuhti saivat inspiraationsa juuri Tovesta itsestään sekä rakastetustaan Vivicasta. Useiden tulkintojen mukaan kirjassa kuvattu kaksikon oma salakieli saattoikin kuvastaa homoseksuaalisuuden laittomuuden vuoksi tätä heidän yhteistä salaisuuttaan.
Moni lapsi – tai aikuinenkaan – ei välttämättä tule ajatelleeksi, että muumitarinoiden hulvattomat hahmot, kuten Tiuhti ja Viuhti, voivat symboloida myös syvempiä merkityksiä. Tai että vuonna 1957 ilmestyneessä Taikatalvi-kirjassa ensimmäistä kertaa esiintyvä hahmo Tuu-tikki sai inspiraationsa nimenomaan Janssonin silloisesta kumppanista Tuulikki Pietilästä, jonka myötä opimme, että suvaitsevaisuus ei ole vain muiden hyväksymistä vaan myös halua oppia uusien tuttavuuksien maailmasta ja tavoista.
Muumikirjojen monikerroksiset tarinat tarjoavat jokaiselle lukijalle omanlaisensa ja henkilökohtaisen tulkinnan, jossa jokaisella lukukerralla voi löytyä jotain uutta. Tove Janssonin muumitarinoita ei ole vain yhtä oikeaa tapaa tulkita, vaan tapoja on yhtä monta kuin on lukijaakin. Kirjat tuntuvat yhtä ajankohtaisilta ja merkityksellisiltä tänään kuin vuosikymmeniä sitten.
Ohjenuorana muumitarinoiden ja Muumi 80 -juhlavuoden viesti
Tove Jansson kirjoitti ensimmäisen muumitarinan, Muumit ja suuri tuhotulva, toisen maailmansodan aikana lohduttaakseen itseään synkkyyden keskellä. Hän loi maailman, joka rakentuu seikkailun ja osallisuuden varaan, jossa erilaiset näkökulmat tulevat kuulluksi. Muumitarinoiden Muumitalo tarjoaa suojaa, lohtua ja turvaa kaikille, jotka sitä etsivät. Juuri tämä mahdollistaa sen, että muumit ja heidän laajennettu perheensä voivat rohkeasti lähteä maailmalle seikkailemaan, ottaa riskejä ja olla vapaita – varmoina siitä, että matkan päätteeksi heillä on paikka, jonne palata. Muumiperheen äiti Muumimamma piti aina huolen, että Muumitalo on turvallinen ja rakastava paikka niin perheelle kuin vieraillekin. Paikka, johon he kuuluvat – paikka, jota he voivat kutsua kodiksi.
En tiennyt, että te asuitte sillan alla. Tulkaa kaikin mokomin sisään. Vaimoni voi varmasti järjestää teille vuoteen.
Muumipappa, kirjassa Muumipeikko ja pyrstötähti, 1946
Eläkäämme yhdessä, kuten Muumilaaksossa – riippumatta ulkonäöstä, asemasta, arvomaailmasta, sukupuolesta, uskonnosta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Jokaisella on oikeus elää rauhassa ja olla oma itsensä, kunnioittaen toisten oikeutta tehdä samoin ilman, että pyrimme väkisin muuttamaan toistemme näkemyksiä.
Kansikuva: Sarjakuvasta #1 Muumipeikko (1954-1955) Tove Jansson ©Moomin Characters™
Muumit ja suuri tuhotulva: unohdettu ensimmäinen muumitarina
Muumit ja suuri tuhotulva on Tove Janssonin ensimmäinen muumitarina. Vuonna 1945 julkaistu kirja tutustuttaa lukijat muumihahmoihin.
Muumi 80 -kampanja tukee Punaista Ristiä – näin voit osallistua
Muumi 80-juhlavuoden kunniaksi Moomin Characters tekee yhteistyötä Punaisen Ristin kanssa 15 maassa kerätäkseen varoja apua tarvitseville.
Ystävyys ja rakkaus muumitarinoissa
Ystävyys ja rakkaus ovat suuressa roolissa muumitarinoissa. Tutustu tähän teemaan muumien silmin tässä artikkelissa!