Tove Janssonin queer-perintö

Tove Jansson ei ollut sateenkaariaktivisti vaan melko yksityinen ihminen, joka piti yksityiselämänsä omana tietonaan. Rohkean elämäntapansa ja merkityksellisen taiteensa kautta hän jätti kuitenkin syvällisen queer-perinnön niille, jotka siitä välittävät.

Alla on linkkejä erilaisiin queer-aiheisiin artikkeleihin, jotka ovat saaneet inspiraationsa Tove Janssonin muumitarinoista ja siitä, miten Jansson eli avoimesti parisuhteessa naisen kanssa, aikana jolloin se oli Suomessa laitonta.

Artikkeleita Tove Janssonin queer-perinnöstä

Tämä kolmen artikkelin sarja pureutuu erilaisiin queer-teemoihin Tove Janssonin elämässä ja taiteessa.

”Rakastuin aina ihmiseen. Joskus tuo ihminen oli mies, ja joskus nainen, eikä sillä ollut merkitystä. Tärkeintä oli se, että rakastuin häneen ihmisenä.”

Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa tarkastellaan Toven queer-perintöä, hänen lähestymistapaansa rakkauteen ja hänen ensimmäistä, elämää mullistavaa suhdettaan naisen, teatteriohjaaja Vivica Bandlerin kanssa.

Vivicasta tuli Toven elinikäinen ystävä ja tärkeä partneri erilaisissa luovissa projekteissa. Hän myös inspiroi rakastettua duoa Tiuhtia ja Viuhtia, jotka esiteltiin ensimmäistä kertaa romaanissa Taikurin hattu (1948).

”He puhuivat keskenään sitä merkillistä kieltä, jota kaikki Tiuhtit ja Viuhtit puhuivat”

Sarjan toisessa osassa tarkastellaan erilaisia sukupuolirooleja Muumilaaksossa ja niiden yhteyttä Tove Janssonin omaan elämään.

Saat tietää miten Vivica Bandlerin ja Toven yksityinen kieli inspiroi tapaa, jolla Tiuhti ja Viuhti puhuvat muumitarinoissa, miten Mymmelin ruotsinkielinen käännös (Mymla) liittyy sukupuoleen ja millaisia erilaisia queer-tulkintoja muumitarinoista voi löytää.

”Olen kuin puutarha, joka on viimeinkin saanut vettä, niin että kukkani jaksavat avautua”

Sarjan kolmas osa esittelee vuosisadan rakkaustarinan, Tove Janssonin ja hänen elämänkumppaninsa Tuulikki Pietilän, taiteilijakollegan ja matkamiehen, joka oli Toven turvasatama läpi kaiken.

Tove kirjoitti Tuulikille kesällä 1956, vuosi heidän ensitapaamisen jälkeen siitä miten Tuulikki oli kastellut hänen puutarhansa ja saanut hänet kukkimaan – onko kauniimpaa rakkauskirjettä olemassakaan?

Queer-aiheisia keskusteluja Tove-festivaalilta

Viime vuosina eri pohjoismaisissa kaupungeissa järjestettiin Tove-festivaali. Festivaalitapahtuma omistaa kokonaisen päivän Tove Janssonin elämäntyön innoittamille keskusteluille ja esityksille. Useilla näistä tapahtumista järjestettiin paneeleita, joissa keskiteyttiin Toven kirjallisuuden ja taiteen queer-teemoihin.

Alta löydät videoita Tove-festivaalin queer-aiheisista keskusteluista englanninkielisillä tekstityksillä.

Tove-festivaali Helsinki 2021
“Nuorena homoseksuaalisena miehenä ymmärsin tarkalleen, mitä hän tarkoitti”

Helsingin Tove-festivaaleilla vuonna 2021 järjestettiin keskustelu queer-näkökulmista Tove Janssonin kirjallisuudessa.

Osa keskustelijoista oppi näkemään sateenkaarimerkityksen muumitarinoissa vasta myöhemmin elämässään, mutta toimittaja Mark Levengood tunnisti queer-teemat jo lapsena:

“Nuorena homoseksuaalisena miehenä ymmärsin tasan tarkkaan, mitä hän tarkoitti. Vaikka asialle ei ollut kontekstia, eikä mistään löytynyt informaatiota, ymmärsin häntä täysin.”

Levengood rakasti muumisarjakuvia; erityisesti tarinaa, jossa esiintyy sisäkkö Miisa ja hänen pieni koiransa Surku (tämän artikkelin kansikuvassa), jonka on pidettävä kuonokoppaa suuren salaisuutensa takia. Salaisuus on se, että Surku ei pidä koirista vaan kissoista. Muumimamman tapa lohduttaa onnetonta koiraa on hyvin lempeä ja ymmärtäväinen – katso yllä oleva video tai lue tarinasta lisää tästä artikkelista!

Voit myös lukea tämän artikkelin tovejansson.comista, jossa keskitytään keskustelun muihin näkökulmiin, kuten seuraavanlaisiin sitaatteihin: ”Jonakin päivää, jos on onnekas, tapaa oman Vivicansa”.

Panelistit: kirjailija Kaj Korkea-aho, toimittaja, moderaattori ja Unicef-lähettiläs Mark Levengood sekä kirjallisuuden dosentti Mia Österlund
Moderaattori: Kira Schroeder, Moomin Charactersin tuottaja

Tove Festival Reykjavik, 2022
”Muumilaakso on turvallinen tila syrjäytyneille ryhmille”

Islantilaispaneelissa keskusteltiin queer-teemoista Muumilaaksossa ja muissa Tove Janssonin luomissa kirjallisuuden maailmoissa. Moderaattori Ásta Kristín Benediktsdóttir totesi, että Tove käsittelee monia queer-aiheita käsittelemättä niitä suoraan: ”Hän tanssii sensuurin ympärillä”.

Paneeli päätteli, että Muumilaakso on todellakin queer-tila – tila, jossa ihmiset voivat elää elämäänsä omien normiensa mukaan ilman tiukasti määriteltyjä sääntöjä siitä, miten olla mies tai nainen. Hildur Ýr Ísberg toteaa: ”Tämä laakso on turvallinen tila syrjäytyneille ryhmille.”

Panelistit: kääntäjä ja kirjailija Þórdís Gísladóttir, opettaja Hildur Ýr Ísberg, queer-aktivisti Hilmar Hildar Magnúsarson

Moderaattori: kirjallisuudentutkija Ásta Kristín Benediktsdóttir

Tove-festivaali Tampere 2023:
Kapinaa, rohkeutta ja outoutta Tove Janssonin maailmassa

”On rohkeaa on tehdä asioita, vaikka pelkää”

Tampereella järjestetyssä paneelissa kaksi muumien parissa kasvanutta milleniaalia, aktivisti ja sanaseppä Piki Rantanen sekä toimittaja ja juontaja Sean Ricks, syvenivät Tove Janssonin kykyyn kirjoittaa kapinallisista ja rohkeista asioista pehmeästi ja helposti lähestyttävästi. Panelistit nostivat esiin heille tärkeitä hahmoja Toven tarinoista ja pohtivat, mitä voimme oppia näistä omalaatuistista hahmoista ja kirjailijalta itseltään.

Panelistit: Piki Rantanen ja Sean Ricks
Moderaattori: Nanette Forsström, Moomin Charactersin tuottaja